Vanhojen laitteiden kierrätys – miksi vain pieni osa päätyy kiertoon?

Ihmiset ostavat uusia tietotekniikkalaitteita entistä tiheämmin vuosi vuodelta, mutta vanhoista ei kuitenkaan hankkiuduta eroon. Suomessa vain noin 30 prosenttia, esimerkiksi dataa sisältävistä elektroniikkalaitteista päätyy lopulta kierrätykseen. Syitä tähän on monia ja tässä muutamia:

 

  • Tiedonpuute: Ei tiedetä paikkaa mihin elektroniikkalaitteet voisi viedä.

  • Yksityisyys: Pelätään, että laitteisiin jää tietoja, jotka voisivat päätyä vääriin käsiin.

  • Vastuullisuus: Epäilys, että hävitetäänkö laitteet vastuullisesti ympäristöä ajatellen.

  • Arvo: Koetaan, että käytetyllä mahdollisesti jopa toimimattomallakin laitteella olisi vielä jälleenmyyntiarvoa monien vuosien päästä.

 

Tiedonpuute

On yksi yleisimmistä syistä, miksi vanhat toimimattomat laitteet pölyttyvät vielä kotona. Moni ei tiedä, mihin voisi viedä laitteensa. Suomessa on monia kierrätyspisteitä, mihin elektroniikkajätettä eli SER-jätettä voi toimittaa. Muun muassa pääkaupunkiseudulla voi viedä kaiken SER-jätteeksi luokitellun HSY:n sorttiasemille. Suomessa yleisesti SER-jätettä ottaa vastaan myös kaikki elektroniikkaa myyvät jälleenmyyjäliikkeet. Vanhoja laitteita myös ostetaan eli palvelun nimi on buyback ja näitä palveluja tarjoavia yrityksiä Suomessa on monia, kuten mcare Oy.

 

Yksityisyys

Aiheuttaa etenkin tietotekniikkalaitteiden suhteen luottamuspulaa, miksi ihmiset eivät jätä vanhoja laitteitaan ulkopuolisten käsiteltäviksi. Lähes tulkoon nykyään kaikissa tietotekniikkalaitteissa on tallennusmuisti, johon jää käyttäjän henkilökohtaisia tietoja talteen, ellei niitä tyhjennä. SER-jätettä vastaanottavat yritykset kuitenkin käsittelevät laitteet ennen lopullista sijoituspaikkaa, niin ettei niihin jää käyttäjien tietoja eli ei tarvitse olla huolissaan tietojen pääsystä vääriin käsiin. 

 

Vastuullisuus

On myös monen mielenpäällä miettiessään vanhan laitteensa kierrätykseen toimittamista. Meneekö laite oikeaan paikkaan vai jääkö se jonnekin lojumaan? Kierrätykseen jätetyt laitteet joko hävitetään tai välitetään eteenpäin vastuullisesti kuormittaen mahdollisimman vähän ympäristöä. Esimerkiksi dataa sisältävien laitteiden pitkäaikaiset materiaalit, kuten alumiini käytetään vielä uudelleen uusien laitteiden valmistuksessa. Jokaisen meistä tulisi aina muistaa, että mikä tahansa sähkölaitteeksi tarkoitettu kuuluu SER-jätteeseen, ei sekajätteeseen. Esimerkiksi moni heittää toimimattomat nappikuulokkeet ja latureiden johdot normaaliin sekajätteeseen, vaikka nuokin ovat SER-jätettä. Viimeisenä hyvä muistaa, että akut ja paristot eivät kuulu SER-jätteeseen, vaan nuo ovat ongelmajätettä, jolloin niille on oma paikkansa. Joten jos siis laite sisältää akkuja tai paristoja on ne eroteltava, mikäli toimitat laitteesi itse esimerkiksi sorttiasemalle. SER-jätettä vastaanottavat jälleenmyyjäyritykset taas huolehtivat tuosta puolestasi.

 

Arvo 

Koetaan yleensä myös asiana, joka saa ihmiset pitämään vanhoja laitteita kotonaan iskuisuuksia. Apple-laitteiden suhteen etenkin jälleenmyyntiarvo pysyy melko pitkään hyvänä, mutta ei sekään ikuisuuksia. Etenkään toimimattomat laitteet eivät säilytä juuri minkäänlaista rahallista arvoa ja laitteilla on enimmäkseen vain tunnearvoa sen omistajalle. Hyvä tietää siis, että mitä pitempään laitetta säilöt sen vaikeampi siitä on enää päästä eroon ja saada hyvää hyvitysarvoa. Muista kuitenkin, että nurkissa lojuneella Apple-laitteellasi saattaa olla vielä jonkinlaista rahallista arvoa, joten kannattaa kääntyä ensiksi jonkin buyback-palveluita tarjoavan yrityksen, kuten mcare Oy:n puoleen ja kysyä mitä laitteelle kannattaisi tehdä ennen kuin luovuttaa laitteen kierrätykseen.