Hyvä tietää
Apple-vinkit ja vihjeet
Blogi

Halpa Macbook-laturi vs. alkuperäinen laturi – missä ero?

Laturiröntgen-768x596

Arvaatko kumpi on alkuperäinen ja kumpi halpa kopio? (* Vastaus artikkelin lopussa)

Saako MacBook-laturin halvalla?

Tässä artikkelissa käsittelemme latureiden sielunelämää pintaa syvemmältä, ja kerromme mitä eroa on alkuperäisillä Applen latureilla ja halvoilla kopioilla. Samoja perusperiaatteita voi soveltaa toki myös kännykkälatureihin.

Laturi ei ole vain pelkkä muovinen klöntti joka tarjoilee sähkölaitteelle käyttöjännitteen, vaan samalla myös hämmästyttävän monimutkainen elektroninen laite, joka huolehtii sekä sähkölaitteen että käyttäjänsä turvallisuudesta.

LATURI ON PIENOISTIETOKONE

Juuri turvallisuus onkin asia, johon alkuperäisissä Macbook-latureissa on kiinnitetty erityistä huomiota.

Applen latureissa on pieni sen toimintoja säätelevä mikroprosessori, sekä omat turvajärjestelmät mm. oikosululle, ylijännitteelle, kuumenemiselle ja kipinöimiselle.

Laturin mikroprosessori vastaa karkeasti arvioiden laskentateholtaan alkuperäistä Apple Macintoshia!

TEHOA HAKKURISTA

Nykyään lähes laitteessa kuin laitteessa käytetään ns. hakkuriperiaatteella toimivia virtalähteitä. Hakkurivirtalähteessä vaihtovirta kuvainnollisesti ”hakataan pieneksi silpuksi” ennen kuin se muutetaan laitteiden käyttämäksi tasavirraksi.

Hakkurivirtalähteen etuja ovat hyvä hyötysuhde ja siten matala hukkateho, sekä pieni koko ja paino. Huonona puolena voidaan mainita huonosti toteutetun hakkurin aiheuttamat mahdolliset sähköiset ja radiotaajuushäiriöt.

Juuri nuo jo aikaisemmin mainitut turvajärjestelmät ja häiriösuodatus- ja jännitteentasausominaisuudet ovat ne, jotka erottavat alkuperäisen Applen laturin halvoista kopioista.

 

TURVALLISUUS ENNEN KAIKKEA

Englantilainen Chartered Trading Standardstestasi hiljattain 400 erilaista nettikaupoissa myytävää Applen alkuperäistä jäljittelevää halpalaturia, joista vain kolmessa (3) turvallisuuden todettiin olevan vaadittavalla tasolla!

Kaikissa hakkurivirtalähteissä on niin sanotut ensiö- ja toisiopuolet. Yksinkertaistettuna laturin ensiöpuoli ottaa seinäpistokkeesta 240 V vaihtovirtaa (AC), jonka muunnin siirtää laturin toisiopuolelle jossa se muutetaan matalajännitteiseksi sähkölaitteiden käyttämäksi tasavirraksi (DC).

Tuon muutosprosessin aikana jännite nostetaan laturin ensiöpuolella hetkellisesti jopa yli 350 voltin, joka on jo hengenvaarallinen lukema. Tämän takia turvamääräykset edellyttävät että laturin sisällä ensiö- ja toisiopuolien välissä pitää olla fyysinen, vähintään 4 mm ”turvaväli” (kts. oheinen kuva halpalaturista).

Myös Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kertoo tiedotteessaan 21.12.2016testanneensa 10 suomalaisista nettikaupoista ostettua USB-laturia, joista testauksen perusteella viisi asetettiin myyntikieltoon turvallisuuspuutteiden vuoksi.

Halpalaturi-295x300

Tässäkään halvassa Macbook-laturissa 4 mm:n turvaetäisyys ei täyty. Oikeassa reunassa etäisyyttä on reilusti, mutta vasemmassa reunassa vain alle 1 mm! Tuossa kohdassa jopa vain pelkkä ilmankosteus voi saada 350 V:n suurjännitteen ”hyppäämään” ensiöpuolelta toisiopuolelle, ja siten sähkölaitteeseen tai pahimmassa tapauksessa käyttäjänsä käsille.

MAGSAFESSA ON ÄLYÄ

Sen lisäksi että MagSafe:n magneettikiinnitys on suorastaan nerokas keksintö – joka on varmasti irrotessaan pelastanut monta konetta lipsahtamasta lattialle ohikulkijan kompastuttua johtoon – on siinä muutakin älyä. Kirjaimellisesti.

MagSafe-liittimen sisällä on muun elektroniikan lisäksi pieni mikrokontrolleri, joka omalta osaltaan huolehtii latauksen turvallisuudesta, sekä laitteesi ja sen akun hyvinvoinnista.

Liittimen viidestä nastasta keskimmäinen on latausta ohjaava nasta, jonka kautta laturi ja kone keskustelevat keskenään. Laitimmaiset ovat maadoitusnastoja ja loput kaksi jännitteellisiä. Maadoitusnastat ovat tarkoituksella hieman pidempiä kuin muut, jotta laturi on varmasti maadoitettu ennen latausjännitteen kytkemistä.

”TUNNUSTELUJÄNNITE” vs. LATAUSJÄNNITE

Tarkkaavaisimmat lukijat saattoivat ihmetellä mitä tarkoitettiin edellisen kappaleen lopussa mainitulla ”latausjännitteen kytkemisellä”.

Kun laturi on kytketty seinään, mutta ei vielä koneeseen, on aidon Applen laturin navoista mitattavissa mallista riippuen vain 3 tai 6 voltin jännite sekä hyvin heikko virta, noin 100 µA. Laturien ulostulojännitteeksi on kuitenkin ilmoitettu noin 15-20 V, joten mistä tämä johtuu?

ALKUPERÄINEN vs. HALPALATURI

Alkuperäisessä laturissa on siis irtikytkettynä vain muutaman voltin jännite, kunnes se havaitsee MagSafe-liittimen keskimmäisellä nastalla että se on kytketty koneeseen. Tuo pari volttia ei esimerkiksi oikosulkutilanteessa riitä vielä mahdollisesti vaaralliseen kipinöimiseen.

Toisaalta taas kun kone havaitsee siihen kytketyn laturin, asettaa kone tälle 40 kΩ vastuksen, joka saa jännitteen laturissa laskemaan. Vasta kun MagSafe-liittimen mikrokontrolleri puolestaan havaitsee jännitteen alentuneen oikealle, ennalta sovitulle tasolle ja laturi ja kone ovat tällä tavalla ”kätelleet”, kytketään varsinainen latausjännite päälle sekunnin kuluttua.

Tietokone tunnistaa latausjännitteen ja lukee laturista sen sarjanumeron (tästä kohta lisää). Mikäli kone on ”tyytyväinen” laturiin, kytkeytyy se akkukäytöltä käyttämään laturin tuottamaa virtaa ja siirtyy samalla lataamaan akkua ja sytyttää sitten MagSafe-liittimen merkkivalon. Kaiken tämän vuoksi latausvalon syttymisessä on tuo pieni, noin sekunnin viive.

Halpalatureista puuttuu yleensä tämäkin turvamekanismi, joten ne antavat tuota jopa yli 15 V latausjännitettä jatkuvasti ollessaan kytkettynä valtakunnan verkkoon. 15 volttia ei vielä ole hengenvaarallinen jännite, mutta kyllä siitä ainakin hyvän ”tällin” saa, ja halpalaturin oikosulkuriski on ilmeinen, mikäli liitin osuu vaikkapa pöydällä lojuvaan paperiliittimeen!

MISTÄ TIEDÄN ONKO LATURINI AITO?

Monesti ero on helppo havaita jo päälle päin. Halvimmissa kopioissa ei yleensä ole kohokuvioitua Applen logoa, metallista maadoitusnastaa, eikä sarjanumeroa maadoitusnastan vieressä, tärkeistä turvallisuusmerkinnöistä puhumattakaan.

Parhaat piraattituotevalmistajat tosin ovat ottaneet jo nämäkin huomioon, ja karu totuus paljastuukin epäilysten herättyä usein vasta laturin kuoren murtamalla ja sisälle kurkistamalla.

Mutta on toinen helpompikin (ja lähes varma) tapa. Palataan takaisin jo aikaisemmin mainittuun MagSafe-liittimen mikrokontrolleriin, sillä sen lisäksi että tuo siru pitää huolen varsinaisen latausjännitteen kytkemisestä, sillä on pari muutakin tehtävää.

Siru on vastuussa myös liittimessä olevien LED-valojen ohjaamisesta. Yksinkertaistettuna oranssi valo tarkoittaa ”ladataan akkua” ja vihreä tarkoittaa ”akku täynnä”. Näiden lisäksi jokaiseen kontrolleriin on ohjelmoitu tieto sekä laturin mallista että sarjanumerosta.

JÄRJESTELMÄRAPORTTI PALJASTAA

Sirun kertomat tiedot laturin mallista ja sarjanumerosta voi tarkistaa ”Omena-valikosta” valitsemalla Tietoja tästä Macista > Järjestelmäraportti… > Virta > Virtalähteen tiedot (tai englanniksi: About This Mac > System Report… > Power > AC Charger Information).

Kuten oheisesta kuvasta käy ilmi, osaa laturi kertoa itsestään paljon erilaisia tietoja. Mikäli laturin tietoja ei näy ollenkaan tai kentät ovat tyhjiä, on se varma merkki siitä, että laturi ei ole alkuperäinen.

Vanhemmissa MagSafe 1 -latureissa ID-kentän kolme viimeistä merkkiä pitäisivät aina olla ”100”.

MagSafe 2 -latureissa merkit muuttuvat laturin tehon mukaan:

  • 45 W = 7A1
  • 60 W = 921
  • 85 W = AA1

Laturin tehon voi tarkistaa myös kohdasta ”Wattage/Teho (W)”.

Järjestelmäraportti-300x144

ID- ja Wattage-kentistä näkee, että kyseessä on aito 85 W Applen MagSafe 2 -laturi.

TEHOKERTOIMEN KOMPENSOINTI (PFC)

Turvajärjestelmäpuutteiden lisäksi halpalatureista puuttuu yleensä myös ”tehokertoimen kompensointi” (PFC = Power Factor Correction).

Tämä puolestaan saattaa aiheuttaa häiriöitä sähköverkkoon, koska tällaiset yksinkertaisella toimintaperiaatteella toteutetut laturit ottavat virtaa verkosta vain pieninä purskeina hyvin lyhyen aikaa kerrallaan aina kunkin vaihtovirtasyklin aikana.

Laadukkaan laturin PFC-piiri siis tasaa laturin sähköverkkoon aiheuttamaa kuormaa.

MACBOOK-LATURI HALVALLA?

Kuten jo edellisessä litiumakkuartikkelissammekin tuli todettua, halvalla ei saa hyvää. Sama pätee myös latureihin.

Monesti väärennös tai kopio on siis ilmiselvä jo hinnan tai ulkonäön perusteella, mutta nykyään parhaat väärennökset ovat kieltämättä kyllä jo varsin eteviä kaikkine ”asianmukaisine” turvamerkintöineen.

Aidolta ulkoisesti näyttävän ”hyvän” väärennöksen aitouden voi tarkistaa Järjestelmäraportista, mutta kaikkiin yllä esiteltyihin seikkoihin vedoten ainakin selkeätväärennökset kannattaakin siis näin ollen kaikkine turvallisuuspuutteineen jättää suosiolla (netti)kaupan hyllyyn.

Muutaman kympin kalliimpi alkuperäislaturi voi hyvinkin pelastaa ainakin koneesi, mutta ehkä myös terveytesi!

(* Vastaus artikkelin pääkuvan kuvatekstin kysymykseen: Röntgenkuva paljastaa lahjomattomasti latureissa käytettyjen komponenttien määrän, joka vaikuttaa luonnollisesti myös hintaan. Vasemmalla siis halpa kopio ja oikealla Applen alkuperäinen laturi.)